Onpas ennättänyt vierähtämään tovi taas. Pinja on pitänyt hyvin ohjelemaa yllä, niin ei varmaan sen vuoksi ole tullut kirjoiteltua. Konttaa ympäri kämppää ja toheltaa siinä sivussa kaikenlaista. Milloin on kourat koirien vesikipassa, milloin repii tietokoneen johtoja, milloin tyhjentää kippakaapin, jne... Reilu viikko sitten Pinja alkoi kiipeämään seisaalleen. Nyt sitten myös kiipeilee koko ajan. Pystyyn päästyään ei vaan neiti hanki muistaa pitää kiinni, joten skarppina saan olla.

Eroahdistus on Pinjalla taas kärjistynyt. Kävimme viime viikonloppuna Järvenpäässä Sannan, Jaakon ja Tuomaksen luona kylässä. Reissu meni loistavasti. Pinja viihtyi kylässä hienosti. Mutta nyt on sitten reissun jälkeen neiti ollut minun perään niin hanakasti, etten voi selkääni kääntää, kun jo huudetaan. Tompankaan seura ei aina kelpaa. Mummun seura kyllä kelpasi hyvin, kun klapeja kävimme Pomarkussa tiistaina tekemässä.

Lisäksi pitää sanoa, että pienet sanat ne sydäntä lämmittää. Parisen viikkoa sitten Pinja oppi ensimmäisen sanansa "äiti". Sitä hoettiin alkuunsa alvariinsa. Nyt pikkuhiljaa Pinja alkaa kohdistaa äiti sanan vain minuun. Muutamia erittäin ihania aamuja tässä on ollut, kun neiti on nukkunut hyvin yönsä. Olen saanut aamulla herätä siihen, että Pinja varovasti kuiskailee sängystään "äiti, äiti". Silloin kyllä herään hymy huulilla.

Eli paljona on taas tapahtunut. Ja höpinastä voin päätellä sen verran, että pian voin kertoa teille mikä on neidin toinen sana.

Ja lopuksi pari kuvaa pitää aina laittaa tänne...

Tyttö, sinä olet tähti:

Meidän kullat:

Ja tässä vielä näyte meidän muskarista: