Pinjalla on tänään ollut sylivauva. Hereillä ollessaan se ei juurikaan ole viihtynyt muualla kuin sylissä. Ai, ai, alkaa paikat olemaan kipeät, kun tuota pikkuhiljaa 6 kiloista mötikkää on roikottanut olkapäällään. Kantoliinassakin on toki oleiltu mm. ruuan laiton aikana. Äsken sitten kyllästyin ja laitoin Pinjan tuohon leikkimatolleen. Vessaankin oli pakko päästä. Noin 2 min Pinja sitten huusi minkä ääntä vain ulos sai. Sitten huuto loppui kuin seinään ja nyt hän sitten leikkii tuolla oikein tyytyväisenä. Niin, että taas tänään pikku pinsessa on puijannut äitiänsä kuusi-nolla... Vaan mitä en tuon suloisen pystytukan eteen tekisi?!?!?!