Aika on täynnä Joulun odotusta. Parin päivän välein Pinja muistaa kysyä: "Saisinko mennä Ukin kanssa kuusimettään?"

Jouluvalmisteluita olemme tehneet. Ensinnäkin oli aika käydä oikealla kampaajalla, eikä vain minun louhittavana. Pinja ladynä istuikin hienosti koko operaation ajan ja selaili lehteään. Kampaajan kysymyksiin vastaili tasaisesti "Joo-o" tai "Kyllä".

Viime viikonloppu oli täynnä leivontaa. Lauantaina leivottin kaksi suklaakakkua ja valmistettiin piparitaikin. Sunnuntaina aamusella leivottiin pipareita. Pinja osallisui sekä taikinan tekoon, että leivontaan innolla.

Vaan mistähän tällaisia tulee, tonttuko meillä kävi?

Pinjan sanoi "Ei kai... hehe" vaan leipuri vähän innostui...

Sitten painuttiin pihalle. Oli mukava suojasää. Tehtiin sitten Pinjan leikkimökille vahti.

Ja pystyssä on vahti tukevasti edelleen pakkasten ansiosta.

Tänään oli sitten murumme ensimmäinen joulujuhla. Hiukan Pinja aluksi ujosteli, mutta kokeneella otteella Kirsti-täti nappasi Pinjan mukaansa ja Pinja sitten äidin iloksi esiintyi koko repertuaarin. Tässä pari kuvallista otetta.

Ensin Pinja oli lumihiutale

Sitten tonttuiltiin

Ja lopuksi sattin mehua, pipareita ja joulutorttua. Pinjakin paineli reippaasti omalle tutulleen ruokailupaikalleen istumaan ja huuteli, että "Saisinko mehua..." Ei ollut enää äidistä huoli laisinkaan...

Yksi isoin juttu Pinjalle oli saada antaa hoitotädeille joulupaketit, kiitokseksi siitä, että hoitoon on aina kiva mennä.